Vardagspolitik och anteckningar / Kirjoituksia politiikasta, arjesta ja vähän muistakin asioista
14 september, 2011
Kaksikieliset koulut
Jag har skrivit några rader i anslutning till den debatt som Maria Wetterstrands uttalande om tvåspråkiga skolor lett till. Som det ser ut träffas vi i på Radio Xtrm på fredag förmiddag och då tänkte jag fråga henne varför de inte valde Steinerskolan som ju är tvåspråkig och välfungerande.
Ajatus kaksikielisistä kouluista on tietenkin sekä kiinnostava että innostava mikäli pyrkimyksenä on suomenkielisten lasten ja nuorten paremmat kielenoppimisolosuhteet. Ruotsinkielisten lasten näkökulmasta vaikutus olisi erilainen, koska suurin osa oppii suomenkielen koulussa (opetus alkaa joko alkuopetuksen- tai äidinkielenopetuksentasoisena 3. Luokalla) sekä vapaa-aikanaan. Toisaalta ruotsinkielisten koulujen oppilaiden ruotsinkielentaito on pitkälti koulun varassa, ja kotonaan kahta kieltä puhuvat oppilaat tarvitsevat kielellisesti mahdollisimman vahvan oppimisympäristön.
Koulun tai minkätahansa organisaation säilyttäminen kaksikielisenä on kaiken tähänastisen kokemuksen perusteella erittäin haastavaa. Esim. alunperin ruotsinkielinen IFK on kaksikielisyyden myötä kauan sitten muuttunut yksikieliseksi suomenkieliseksi. Toki Helsingissä tälläkin hetkellä toimii yksityinen, kaksikielinen Steinerkoulu, joka tietääkseni toimii aivan hyvin eikä kenelläkään ole mitään sitä vastaan. Samoin sekä Lauttasaaressa, Maunulassa että Östersundomissa samassa koulurakennuksessa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu. Lisäksi erittäin tehokasta kielikylpyopetusta annetaan sekä tarhoissa että helsinkiläisissä kouluissa.
Koulujen tavat toimia eivät ole suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa samanlaiset, vaan eroavuuksia on paitsi juhlapäivissä myös siinä miten juhlia vietetään, mutta tärkein on tietenkin koulukielen käyttö. Sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset tarvitsevat kielellisesti ja kulttuurisesti vahvan oppimisympäristön jossa oppilaat voivat tuntea itsensä hyväksytyiksi ja saada turvallisen oppimisympäristön. Toki alueelliset erot ovat suuria kieliryhmien sisällä, mutta kaksikielisessä kouluissa olisi koulun arkeen liittyvä tapa toimia aina sovittava erikseen. Mikä olisi hallinnon kieli, entä millä kielellä oppilaat kommunikoisivat keskenään?
Monikulttuurisuus ei tarkoita oman suomen- tai ruotsinkielisen kulttuurin unohtamista tai vähättelemistä. Sen sijaan se tarkoittaa oman perinteen tuntemista, vaalimista ja avointa suhtautumista ympärillä olevaan kulttuuriseen toiseuteen. Oman kokemukseni mukaan ja tietojeni pohjalta en vain usko kaksikielisten koulujen toimivuuteen, muutoin kuin Steinerkoulun tyyppisinä erikoistapauksina.
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
0 kommentarer:
Skicka en kommentar