Kaksikielinen koulujärjestelmä

Viime päivien keskustelussa kaksikielisistä kouluista on selkeästi tullut esiin suomenkielisten perheiden toive saada lapsilleen kaksikielistä kouluopetusta, joissa ruotsinkielen oppiminen helpottuisi. On selvää, että maailman parhaan koulujärjestelmän omaavassa kaksikielisessä maassa molempien kansalliskielten oppiminen tulisi olla lapsille vaivattomampaa ja luonnollisempaa kuin mitä se tällä hetkellä on.

Lehtikirjoituksista on kuitenkin kokonaisuudessaan puuttunut tieto ja kiinnostus jo vuosikymmeniä toimineeseen kaksikieliseen (suomi-ruotsi) kielikylpyverkostoon. HS käytti jutussaan (31.10) esimerkkinä kaksikielisistä kouluista venäjä-suomi kielikylpykoulua, muttei kertonut että samaan pedagogiikkaan pohjaavia suomi-ruotsi kielikylpyä tarjoavia päiväkoteja on Helsingissä 11 joista lapset jatkavat 6 alakoulun kautta 4:ään yläkouluun. Tutkimustenkin mukaan kielikylpyä käyneet taitavat hyvin sekä äidinkielen että ruotsin, mutta omaksuvat lisäksi näitä seuraavat koulussa opetettavat kielet erittäin hyvin. Kielikylpyä ei kuitenkaan tälläkään hetkellä ole Helsingissä tarjota kaikille halukkaille ja lisäksi kahden jo vuosikymmeniä toimineen sopimuspäiväkodin toimintaa ollaan lopettamassa sosiaaliviraston muuttuneen palvelustrategian takia.

Yhteiskunnallisten uudistusten hakeminen Ruotsista on poliittiselle järjestelmällemme luonnollista. Koulujen suhteen on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Tukholmassa sijaitsevasta pienestä yksityisestä kaksikielistä ruotsi-suomi koulusta ja sen opetuksen laadusta ei ole olemassa tutkimustietoa, eikä takeita lasten kahden kielen todellisesta oppimistuloksista. Vaikutteita tarvitaan myös muulta, mutta ratkaisut lasten toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamiseksi edellyttävät vain jo toimivan kielikylpyverkoston merkittävää laajennusta.